LoC, luku 31: Poppers

Ihmisiä katosi tietymättömiin täydessä kukoistuksessaan. Tajusin vaeltavani taas Punaisen kaupungin kaduilla ilman päämäärää. Elämäni kadut. Harppomista eteenpäin, vaistomaista reagointia ympäristön vaihtuviin ärsykkeisiin. Annoin sisäänrakennetun laskimen huolehtia arkisista toiminnoista, olin vaihtanut selviytymisvaihteelle, henkistä joutokäyntiä. Default mode. Tervehdin eteisessä ohimennen miss Cheungia, mutta kyseessä oli jonkinlainen ikivanha urahdus, joka kumpusi syvältä aivorungosta. Se osa minua, jota pidin… Continue reading LoC, luku 31: Poppers